26.12.2012, vej ontuma
Ontuu vej, huomattu kun otettiin illalla sisään. Kylmätty 2x15min. Katsellaan huomenna tarkemmin ja toivotaan parasta.
Lenni jää aamulla sisään!

12.06.2012, koulua
Omistajan koulupäivä jatkuu: sänkipellolla lisää koulua mutta eri hevosella. Pörheä kuin mikä, painoi kädelle kuin höyryjyrä ja esitteli omaa possupassageaan kaikelle kansalle. Ravissa jäi kiireiseksi, laukassa oikein hyvä ja tulee hyvin alle. Väistöjä ja avotaivutuksia laukassa sekä ravissa, sulkutaivutuksen alkeet myös laukassa (eikä poni seonnut edes jalkojensa kanssa tänään!) sekä muutama vaihto. Kokosi todella hyvin, ravissa rikkoi lisäykset 90% ja laukassa lisäys lähti käsistä. Vaahtosi. Lopuksi jätettiin satula ja suitset pihaan ja käytiin riimulla uimassa. Kiitos sille ystävälliselle henkilölle joka ne keräsi pois!

NB! Sinä hoitaja joka luet tätä, EI, tällä tallilla yksikään hoitaja EI ratsasta hevosta ilman suitsia (riimulla, kaulanarulla, whatever)! Tehkää niinkuin minä sanon eikä niinkuin minä teen.

20.02.2012, pakkaspäivän maastoreissu
Maastossa ilman satulaa, Suukko mukana tukena ja turvana. Vähän jännittynyt, häslää eikä meinaa pysyä polulla, mutta ei hypi eikä yritä poistua paikalta. Omistajalle ei ehtinyt tulla kylmä, mutta Sara kuulemma jäätyi Suukon selkään. Metsälenkki, keskipitkä.

24.09.2011 varsavalmennus, Donna
Valmentajan kommentit: "Kaksivuotias Lemminkäinen eli tutummin pelkkä Lenni oli valmennettavanani omistajansa Adan kanssa. Tämä koulupainotteinen suomenpienhevosori oli varsin vilkkaalla tuulella heti alkuunsa ja haisteli uteliaana lävitse minut sekä ympäristön. Nuorukainen ei ole vielä valmis ratsun hommiin, mutta sen sijaan treenasimmekin tänään maasta käsin ihan perusasioita, kuten taluttamista ja muuta ihmisen kanssa työskentelyä.

Mainitsinkin jo, että Lenni oli tänään reippaalla tuulella. Ori tosiaan käyttäytyi aivan kuten ulospäin suuntautuneen ja seikkailunhaluisen pikkupojan kuuluukin. Innokkuus näkyi myös taluttelussa, sillä ensin Lenni rynni reilusti eteen tiedostamatta lainkaan omaa paikkaansa. Luennoin Lennille ja Adalle hevoslauman sisäisistä hierarkioista antaumuksella, vaikka mukana oli varmasti Adalle ennestään jo hyvin tuttua tietoa. Joskus on vain hyvä palauttaa perusasiat mieleen, kuten muistuttaa siitä miksi ihmisen on otettava johtajan asema, ja että se on hevosta kohtaan vain positiivinen asia. Hevoselle kun on raskasta olla johtaja, jonka täytyy aina olla varuillaan ja suojata laumaa. Tasa-arvoakaan ei voi hakea sillä sitä hevoslauma ei oikeastaan ymmärrä. Ihminen pomottaa siis lempeästi mutta päättäväisesti, siitä lähdettiin liikkeelle.

Taluttamista oli parivaljakko harjoitellut ennenkin, mutta tänään nähtiin tosiaan hieman rynnimistä eteen. Epäonnistuneen yrityksen jälkeen palattiin aina alkuun, jotta Lenni oppisi, että vain hyvällä käytöksellä pääsee perille. Oli myös huolehdittava, että kummallakin on oma tilansa. Vihdoin onnistuttuamme halutun matkan kävelemään pojan kanssa nätisti, ansaitsi tämä tietysti kehut. Palkintoja ei nuoren koulutuksessa parane unohtaa.

Adalla on selvästi kokemusta hevosten kanssa toimimisesta, mikä näkyi positiivisena asiana valmennuksessa. Minun ei tarvinnut kertoilla kehonkielen pienimmistä viesteistä kovin tarkasti, kun nämä asiat olivat jo hallussa. Perustaidoista yhtä tärkeintä eli paikallaan pysymistä pari oli myös kotioloissa paljon treenannut. Tänään piti silti myös minun varmistaa, että homma varmasti osataan. Erityisen hienoa oli paikallaan seisottaessa huomata Lennin jo luottavan Adaan siinä, eikä hevosen tarvinnut olla varuillaan tai valmiina äkkilähtöön. Johtajan tehtävä on varoittaa vaaroista ja Lenni luotti Adan hoitavan tämän tehtävän täysin.

Seisoskelu siis sujui, vaikkakaan kovin kauaa ei nuori ori paikoillaan kerralla jaksanut seisoskella. Siihen täytyy siis vielä kiinnittää vastaisuudessa huomiota, mutta tänään annoimme vilkkaalle orille paljon anteeksi tämän kärsivällisyydestä. Näin myös pujotteluradalla jonka kokosin muovitötsistä. Se sujui hienosti noin kolmannella yrittämällä, sillä kaksi ensimmäistä menivät uteliaan orin kanssa siihen, että poika sai haistella ja tönäistä jokaista tötsää muutamaan kertaankin. Laitoin maahan myös pressun jonka ylitse piti ori taluttaa, mutta tässä ei ollut juuri ongelmia. Rohkeaa poikaa ei lainkaan pelottanut rapina jalkojen alla tai tumman alustan yli käveleminen. Kokeilimme myös peruuttamista, mikä ei ollutkaan ihan helppoa.

Lopuksi otettiin vielä uudestaan perus talutusharjoituksia, ravattiin hieman ja katsottiin että poika pysyy nyt omalla paikallaan. Minun taluttaessani ei Lenni ollut yhtä rentoutunut kuin Adan kanssa, mutta tunnusti kuitenkin ihmisen arvovallan. Pysähtymistä taluttajan pysähtyessä kokeiltiin myös ja se sujui muutamaa lipsahdusta lukuun ottamatta hyvin. Kokonaiskuvasta Lenni saa myös hyvän arvosanan. Ori osaa jo paljon asioita, mutta sai silti harjoituksia myös kotiläksyksi. Keskittyminen pojalla oli hienoa, vaikka hirveän kauan hän ei samaa asiaa aina jaksanutkaan treenata. Nuorten kanssa on aikatauluissa oltava kuitenkin joustava, ja asioita opitaan leikin varjolla."

01.08.2011, klinikkareissun yleispäivitys
Mätivä haava oej polvessa. Eläinlääkäri tarkasti, komennettiin suoraan klinikalle. Paketoitiin siis vastahakoinen poni ja ajeltiin suoraa Helsinkiin, ei ollut niitä elämäni mukavampia reissuja. Aluksi pelättiin niveltulehdusta, mutta selvittiin sitten loppujen lopuksi pelkällä säikähdyksellä koko reissusta. Nyt on jätkä taas laitumella tyytyväisenä ja omistaja haluaa hermolomalle.
Muistakaa tarkkailla tilannetta nyt kuitenkin!

09.04.2011, pienimies
Lennin ensimmäiset hetket vietettiin rauhallisesti, Vapun kolmas varsa ja tämän kesän ensimmäinen. Tamma hoiti homman kunnialla kotiin ja nyt kaksikko saa levätä muutaman päivän ennen kun tallin väki pääsee riemusta kiljuen katsomaan uutta tulokasta - ja vielä voikkoa sellaista! Pojan nimeksi tuli Elias Lönnrotin syntymäpäivän kunniaksi Lemminkäinen AK, toivottavasti orista ei tule isona ihan kaimansa veroista.